est   eng   rus   fin   ger   fra   swe 
 Museo  Hevosmylly  Torni  Ohjelmat  Kolikko  näyttely  Kuvia 
arkkitehtuurista

Klausuurin läntisessä siivessä sijaitsivat makuuhuoneet, pohjoisosassa vanha ja uusi refektorio (ruokasalit). Vanha refektorio sijaitsi pohjoissiiven itäosassa sekä oli katettu kuudella tähtiholvilla, jotka tukeutuivat kahteen kuusitahoiseen pylvääseen. Ristikäytävästä johti vanhaan refektorioon runsaasti profiloitu suippokaari-portaali (säilynyt). Uusi refektorio sijaitsi pohjoissiiven keskiosassa sekä oli kaksilaivainen ja neljän traveen pituinen holvitila, joka rakennettiin1400-luvun puolessa välissä. Uuden refektorion kummassakin kylkiseinässä sijaitsi neljä suippokaari-ikkuna. Klausuurin läntisessä siivessä sijaitsevat kirjasto, kapitulisali sekä sielunmessukappeli. Kapitulisali on ruudun muotoinen, 7,7 x 7,9 m sekä on uudelleen rakennettu 1500-luvun alussa, jolloin katettiin myös ruodeholvilla. Sisäpihan läntisiä-, etelä- ja itäkylkiä reunustivat holvilliset ristikäytävät, jotka itäsiivessä olivat kaksikerroksisia, muualla yksikerroksisiä. Ristikäytävien pihanpuoliset seinät oli vahvistettu tukirivoilla (ruoteilla) sekä pihalle päin jäivät koristekehyksellä suippokaari-ikkunat. Eteläinen ristikäytävä jatkuu lännessä vilja-aittaan saakka. Alussa sijaitsi ristikäytävä todennäköisesti myös pohjoiskyljessä, josta se purettiin, johtuen uuden refektorion rakentamisesta.

Luostarikokonaisuuden mahtavin rakennus oli epäilemättä sen eteläosassa sijaitseva kirkko, joka lopullisesti valmistui todennäköisesti 1300-luvulla sekä oli keskiaikaisen alakaupungin pinta-alaltaan suurin kirkko. Kirkon pituus kuorineen oli 67,7 metriä, leveys 18,5 metriä ja pinta-ala 1219 neliömetriä. Kirkko oli rakennettu kolmilaivaiseksi hallikirkoksi sekä siihen sisältyi kahdeksan traveeta. Kirkon keskilaiva oli sivulaivoja lähes kaksi kertaa leveämpi sekä todennäköisesti katettu tähtiholveilla, joiden korkeus oli 22 metrin paikkeilla. Kirkon pilarit olivat luultavasti nelitahkoisia, niistä yhden alaosa on säilynyt. Kirkon itäosassa sijaitsi viisitahkoinen kuoriosa, joka oli keskilaivan laajuinen, sen kulmissa kaksiasteiset tukirivat. Kirkon pitkittäisrakennuksen kolmen itäpuolisen traveen alle oli rakennettu neljälaivainen sekä kuudella traveella kellari, josta aiheutettuna sijaitsi kirkon itäosan lattia muusta lattiasta 1,5 m korkeammalla. Kirkon ikkunat olivat suippokaari-ikkunoita. Kirkon kaakkoiskulmassa sijaitsi pieni nelitahkoinen torni, jossa olivat kiertoportaat, jotka johtivat myös holvien päälle. Torni ei ollut todennäköisesti rakennuksen harjaa korkeampi.

Merkittäviä ovat kirkon läntisessä seinässä sijaitsevat kaksi 1300-luvun alkupuoliskon suippokaariportaalia., jotka ovat säilyneitä. Niistä suurempi sijaitsee keskilaivassa, pienempi etelälaivassa. Pienempi portaali on kaksiasteinen. Suurempi pääportaali on pieliosassa neliasteinen ja arkkivoltissa viisiasteinen. Kapiteelin suora, ornamentaalinen kivikoristelu on Tallinnalle ominaista. Kirkossa oli keskiaikana runsas sisustus, siitä on tähän päivään saakka säilynyt ainoastaan kaksi siipialttaria sekä runsaasti hautalaattoja.

Luostarin toiminnan päätti vuoden 1525 uskonpuhdistus, jonka jälkeen jäivät rakennukset kaupungin käyttöön. Luostarinkirkko tuhoutui v. 1531 tulipalossa. Raunioihin rakennettiin jo 1500-luvun lopussa erilaisia puurakennuksia. 1800-luvulla sortuivat kirkon etelä- ja pohjoismuurit melkein kokonaan. Ne ladottiin uudestaan ja raunioitten itäosaan rakennettiin sen jälkeen kivestä asuintaloja. Kirkon läntisen osan muurit purettiin matalammaksi ja rakennettiin siihen varastotiloja. Kirkon lattian hautalaatoista siirettiin osa Rocca al Mareen, osa muurattiin kirkon eteläseinään.

Klausuurin pohjois-siiven uutta refektoriota käytti 1700-luvulla koulu, sen jälkeen annettiin se roomalais-katollisen kirkon käyttöön. Mainittu siipi kahden refektorion kanssa purettiin 1841-44, liittyen uuden neo-goottilaista tyyliä edustavan roomalais-katollisen kirkon rakentamiseen. Rakentamisessa käytettiin uuden refektorion pohjoisseinää sekä muita luostarinrakennusten osia. Sillä rakentamisella siirettiin eteläseinää enemmän etelään, jonka tuloksena muuttui keskiaikainen luostarin piha kapeammaksi. 1920-luvulla rakennettiin kirkon läntinen julkisivu uudelleen klassiseen tyyliin, sen yhteydessä purettiin myös suuri osa klausuurin läntisen siiven dormitorion tiloista ja pihan ääressä ollut koulurakennus. Vene-katu varrella sijaitseva luostarin aitta on säilynyt, vaikka sitä on monta kerta uudelleen rakennettu, viimeksi vuonna 1938. Sen tuloksena on purettu keskiaikainen harja ja valtaosa alkuperäisistä välikatoista ja ikkunanaukoista. Säilyneet ovat aitan pyöreäkaariset porttiaukot ja siinä sijaitsevat puiset 1500-luvulta peräisin olevat säleikköportit.

Luostarin ristikäytävien osat sekä klausuurin hyvin säilyneet itäisen siiven tilat entisöitiin ja konservoitiin 1954-65. Itä- ja läntisten ristikäytävien ikkunoiden hakatut kivikehykset entisöitiin, eteläisen ristikäytävän muurin osat konservoitiin. Alkuperäisemmäksi muutettiin myös luostarin vilja-aitan julkisivua, poistettiin rappaukset keskiaikaisilta rakenteilta.

Luostarinkirkon etelämuurin ääreisestä alueesta on muosostunut omaperäinen Vene ja Müürivahe katuja yhdistävä Katariinan käytävä, josta on mahdollisuus nähdä kirkon säilyneitä osia. Mainittu käytävä on mielenkiintoinen myös siinä mielessä, että sen eteläisen seinän muodostavat 1400-1600-luvulla rakennetut sekä valtaosassa alkuperäisinä säilyneet Vene katu 12 sisäpihan puolelle jäävät asuintalot. Näin ollen voidaan tässä nauttia alkuperäisestä keskiaikaisesta ympäristöstä. Luostarinkirkosta on tähän päivään mennessä läntisen seinän lisäksi, jossa on kaksi portaalia, säilynyt vielä etelämuurin itäosa, jossa kolmen tukipilarin osia, lisäksi senaikaiset ikkunanaukot, kaakkoistornin alaosa ja osa pohjoisseinästä. Etelämuurin läntiseen osaan, joka 1800-luvun puolessa välissä sortumisen jälkeen uudestaan rakennettiin, on muurattu kirkon lattiasta löydettyjä hautalaattoja. Säilyneet ovat myös kirkon kuoriosan muurien alaosat, muutta vuosien kuluessa suoritetut uudelleenrakentamiset ovat ne melkein kokonaan peittäneet. Parhaiten saadaan kirkon säilyneitä osia nähdä Katariina käytävän puolelta.




luostarissa on museo
arkkitehtuurista
luostari