est   eng   rus   fin   ger   fra   swe 
 Museo  Hevosmylly  Torni  Ohjelmat  Kolikko  näyttely  Kuvia 
läntinen ristikäytävä

Tallinnan kivenhakkaajat liittyivät kuten kaikki muutkin käsityöläiset yhdistykseen. Niitten yhdistys (tsunft) oli Olavin killan alaisuudessa. Osa kivenhakkaajista oli varakkaita talonomistajia ja vaikutusvaltaisia kaupungin kansalaisia. Tallinnasta vietiin hakattuja kiviä Suomeen (Turun Tuomiokirkkoon) ja myös muualle ulkomaille. Näytteille on asetettu ainoastaan Tallinnasta peräisin olevat kivet. Niitä on yritetty asettaa esille tietynlaisessa kronologisessa järjestyksessä ja lajeittain ryhmittämällä. Näytteillepanoa aloitetaan läntisen ristikäytävän ikkunarakenteen yhteyteen kuuluneilla kolmelta puolelta seurattavilla hakatuilla kivilaatoilla. Mainitut suorakaiteen muotoiset korkokuvilla varustetut laatat ovat todennäköisesti sijaitseneet ikkunan keskellä, tukeakseen ikkunankamanaa. Kaikki kolme laattaa ovat peräisin 1500-luvun alkupuolelta (? 1510). Kaksi niistä 'Ohdake' ja 'Viiniköynnös' (fragmentti) on vuonna 1934 löydetty Toompean linnasta seinään muurattuna. Kolmas, stilisoitu nelikulmaisilla lehdillä koristeltu .levy löydettiin vuonna 1931 Viru katu 11 puretusta talosta. Mainitut kapeat kummaltakin puolelta kohokuvilla koristetut nelikulmaiset levyt muodostavat tyyliltään yhtenäisen ryhmän. Aloitetaan vaikkapa Viru kadulta löydetyllä laatalla. Siinä on kummallakin puolella korkokuvan alaosassa kuvattu mielikuvituksellista eläintä – lohikäärmettä. Yhdessä laatan puoliskossa on se kolmipäinen, toisessa yksipäinen. Lohikäärmen suusta kasvaa viinirypäleterttuja ja omaperäsillä nelikulmaisilla stilisoiduilla lehdillä viinköynnös. Korkokuvan yleisratkaisu on kovin arkaainen (muinaisaikainen), niin että todennäköisesti on laatta peräisin 1400-luvun alusta, samalta kaudelta kun Suurkillan kapiteelit (toisessa niistä vuosinumero 1410). Näitä kuvaa äärimmäisen tasapintainen käsittely. Laatan käsitellyn reunan profiloinnista löydetään sauvatyylin alkeita, jotka kertovat selvästi uudesta muotokielestä. Näin ollen 1400 luvun loppupuolelta ja 1500-luvun alusta Toompea-mäeltä löydettyjen laattojen ('Ohdake' ja 'Viiniköynnös') korkokuvan muotokieli on vielä ankarampi ja lakonisempi, entä kummankin reunan profiloinnissa voidaan löytää, kuten myös Viru kadulta löydetystä laatastakin, sauvatyylin alkeita. Läntisen ristikäytävän pohjoispäätyyn sijoitettu muistolaatta on peräisin 1500-luvulta. Mainittu laatta löydettiin Kohtu katu 5 talon raunioista. Laatta on kovasti kärsinyt ja vahingoittunut. Siinä on kuvattu seuraavaa sommitelmaa: vasemmalla Kristus ristillä ja hänen edessään oikella puolella on ritari polvillaan, ritarin takana sotaratsun pää. Vainajan kuvaaminen rukouksissaan polvilleen laskeutuneena oli aika levinnyt Vanhalla Liivinmaalla. Ikkunoiden välissä on dolomiitista elegantti myöhäisgoottlilainen sisäportaalin osa. Siinä on renessanssityylinen puhtaasti koristeellinen maljakkokuva. Samassa ristikäytävässä on kaksi 1600-luvun ensimmäiseltä puoliskolta peräisin olevaa matalalla korkokuvaornamentilla kivilaattaa. Ne laatat sijaitsivat Oleviste-kirkon viereisen talon kellarinaukon vieressä. Talo tuhoutui Suuren Isänmaallisen sodan päivinä maaliskuun pommihyökkäyksien seurauksena ja kivet löydettiin raunioitten kunnostustöitten yhteydessä. Mainituissa kivissä oli varhasibarokkityylinen abstrakti matala-korkokuva-ornamentti, jota renessanssitaiteeseen ominaiseen tyyliin on välitetty. Kivilaatan pintaan muodostuu renessanssiornamenttiin ominainen arabeskiviiva




kivenveistotaiteen koulukuntaa
läntinen ristikäytävä
Eteläisen ristikäytävän
Itäisen ristikäytävän