est   eng   rus   fin   ger   fra   swe 
 Museo  Hevosmylly  Torni  Ohjelmat  Kolikko  näyttely  Kuvia 
Eteläisen ristikäytävän

pohjoisseinälle on asetettu holvikivet. Ne kuuluivat asuintalon sisäportaalin yhteyteen, muodostaen sen yläosan. Tallinnan keskiaikaisen varakkaan kansalaisen asuintalon ensimmäisen kerroksen lämmitettävästä tilasta (ns. Dörnse) johtivat kapeat raput kellariin. Mainittujen rappujen edessä oli pieni sisäportaali. Pääasiallisesti 1800-luvun uudelleenrakentamisten seurauksena eivät sisäportaalit säilyneet alkuperäisellä paikallaan (yksi harvoista poikkeuksista on Raatitori 18). Viime vuosien vanhakaupungin asuintalojen entisöintien aikana on joitakin sisäportaaleja sijoitettu alkuperäisiin paikkoihin, niin myös Hans Visanti nimellä vuosinumerolla 1513 sisäportaali nykyisessä Kaupunginmuseon rakennuksessa. Mainittu sisäportaali oli Tallinnan sisäportaalien esimerkkinä 1500-luvun alusta 1600-luvun I puoliskolle saakka. Tallinnan sisäportaalien peruskaavaan kuului sauva-ornamentti (keppestiil vir.) kehystys, jossa esiintyy kaukaisia esimerkkejä Saksan ja Puolan puunleikkaustaiteesta. Sisäportaalit kertovat senaikaisen kaupungin kansalaisen itsetietoisuudesta, omaisuus- ja sukuylpeydestä. Holvikivet olivat runsaskoristeisiä, lähinnä ornamenteillä koristeltuja, jossa oli talonomistajan ja hänen puolisonsa merkki tai vaakuna. Joskus oli siihen hakattu päivämäärä ja omistajan nimi, kuten myös Vianti’n sisäportaalissa. Aloitetaan käsittelyä harvinaisen kauniista Saarenmaan dolomiitista myöhäisgoottilaisesta holvikivestä 16. vuosisadan alusta.. Yleissomistus ja yksittäiset motiivit (katkaravut, spiraalit, sauvamaiset kuviot) sekä korkealaatuinen käsittely tekevät mahdolliseksi pitää mainttua työtä G.Konigkulle kuuluvaksi. Gert Koningk oli Tallinnan kivenveistossa johtavana voimana vuosina 1515-1531. Hänen tekemä on myös kaunis myöhäisgoottilaisia muotoja edustava Suuren-Rantaportin vaakuna vuodesta 1529, Oleviste kirkon Maria-kappelin elegantit fiaalit ja ornamentti-koristeet. Toisen holvikiven koko somistus on sauvatyylissä (sauvaornamentilla koristettu) Parittaisten sauvien pysty- ja vaakasuora asetus kattaa melkein koko holvikiven, muodostaen runsaalla valo-varjo vaihtelulla pinnan. Keskeellä sijaitsevalla viidellä pystysuoralla sauvasella on kaksi vaakunakilpeä. Toisessa on perhemerkki, toisessa vaakunamerkki. Kolmas on raatiherra Hans von Wehrenin talo- ja vaakunamerkillä varustettu holvikivi vuodesta 1542. Siinä nähdään Tallinnan 16. vuosisadan ensimmäisen puoliskon yleiseen taidekehitykseen tyypillistä ilmiötä – goottilaisten elementtien säilymistä sauvatyylisenä (sauva-ornamentilla koristettu) kehystyksenä myös renessanssin aikana. Tinanvalajan talosta peräisin oleva holvikivi 16. vuosisadan alusta on ainoa tiedossaoleva figuraalista sommitelmaa edustava holvikivi. Figuurien vaatetus on 1500-luvulta ( baskeri, karhea takki, kannukset). Reliefi on litteä, vaatteiden laskokset ja kasvot kaiverrettuja, toteutus primitiivinen. Mainitun holvikiven kuuluminen jonkun tinanvalajan talon yhteyteen on kovin todennäköistä, koska 16. vuosisadan I puoliskolla oli Tallinnassa paljon kannunvalajia. Tallinnassa oli jopa kannunvalajien nimeä kantava katu (Kannengeterstrase). Niitten joukossa oli monia talonomistajia. Viides – holvikivi vuodesta 1569. Sauvoilla reunustetun holvikiven pinta on jaettu kahteen. Kummallakin puolella on renessanssi-tyyliset kohokuvalliset perhemerkeillä varustetut vaakunakilvet. Oikeanpuolisella vuosiluku 1569 ja vasenpuolisella yksisarvinen ja leijona (yksisarvinen ja leijona suojelevat kotia). Mielenkiintoisen ryhmän muodostavat figuraaliset (ihmishahmoja esittävät) kohokuvat eteläisen ristikäytävän pohjoisseinässä: sisäänpääsyä vastapäätä 'Aatami ja Eeva' ja 'Vaskitsan kumartaminen'. 'Aatami ja Eeva'-kohokuva löydettiin vuonna 1931 Viru-katu 11 talon purkamistöitten yhteydessä. Siinä on paratiisi – keskellä mestarillisesti kuvattu puu haarautuvine oksineen, sydämenmuotoisine lehtineen ja omenineen. Puun rungon ympärillä kiemurtelee käärme, jolla on naisen pää ja joka suussa pitää puunoksaa omenineen. Toisella puolella puuta seisoo Aatami ja toisella puolella Eeva, molemmat ilman vaatteita, hahmojen käsittely on primitiivistä, mittasuhteet avuttomia, asennot arkaistisesti staattisia. Kasvojen käsittely on samoin alkeellista, hiukset ja Aatamin parta ovat graafisesti hienosti toteutettuja. Uutena asiana tässä on aktin kuvaaminen. Akti on renessanssi-taiteelle ominainen ilmiö, muistutetaan vaikkapa Dürerin 'Aatamia ja Eevaa' vuodesta 1504. Kohokuvan staattinen sommitelma on myös renessanssiin ominaista. Samaan aikaan ja todennäköisesti myös saman mestarin töitten joukkoon kuuluvaksi lasketaan 'Vaskitsan kumartaminen'. Tässä on kuvattu kohtausta Vaanhasta testamentista: Moosekselle käskykirjeiden antaminen ja Vaskitsan kumartaminen. Sitä seuraavat renessanssiornamentilla koristetut kivilaatat 1500-luvun puolesta välistä. Ensimmäisen pitkän ja kapean suorakaiteen muotoisen levyn yhdessä reunassa kulkee spiraalinen kolonnettinen (sauvatyylissä elementti). Levyn pintaa kattaa renessanssi-tyylissä kohokuva, jonka keskellä on vaakunakilpi perhemerkkeineen ja alkukirjaimineen. Kohokuvan toteutus on siisti ja mestarillinen. Toisessa levyssä on matalalla kohokuvalla renessanssityylinen kasviornamentti, joka löydettiin Vana Toomas-kadulta raunioden kunnostustöitten yhteydessä




kivenveistotaiteen koulukuntaa
läntinen ristikäytävä
Eteläisen ristikäytävän
Itäisen ristikäytävän